Aamulla oli jo pissa mukissa valmiina testiä varten. Hetken aikaa mietin ja kaadoin pissan pois. En tehnyt testiä. Ajattelin, että nyt täytyy herätä todellisuuteen! Todennäköisyys raskaudesta, varsinkin kun ovulaatiota ei olla edes bongattu, on sama kuin voittaisi lotossa. Niinpä siis päätin, että huomen aamulla teen testin, (negatiivisen) ja aamupäivällä soitan klinikalle. Kai se on vaan taas kiivettävä takaisin ratsun selkään.
Tänään näin ihanan kummityttöni (9 kk) pitkästä aikaa. Ei ahdistanut eikä harmittanut vaan päinvastoin, sydän täyttyi hellyydestä ja rakkaudesta tätä pientä kohtaan. Hän on kyllä niin hurmaava tapaus, että sai vielä enemmän tämän vauvakuumeen kohoamaan... Onneksi olo on positiivinen ja luottavainen, jonain päivänä mekin vielä onnistutaan.
Huomenna. Huomenna soitan klinikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti